Iitan ja Jopen lemmenleikkien tulos on tarkistettu reipas viikkoa sitten ultrassa ja olihan sielä palloja, paljon palloja joissa pikkuinen toukka sätkimässä. Suorastaan hämmentävän paljon niitä sielä vilisi siihen kertalaakiin nähden. Odotettavissa siis vauhdikkaita pikku ausseja vajaan kuukauden päästä viikolla 48 elikkä tuossa kuun vaihteessa. Iita on kyllä niin pullea jo nyt vaikka viikkoja on vasta reipas 5, että saattaapi olla että eläinääkärin varovainen arvio 5-6 on hieman alhainen. Noh oli miten oli, innolla niitä pikku elläimiä tänne odotellaan. Iitalla on oma blogi, josta voi seurailla kuulumisia, mitä se siellä kotosalla vielä puuhailee, viikkoa ennen synnytystä Iita tuleeki sitte meille varmistamaan hyvissä ajoin, että pentulaatikon sisustus passaa sille (;
Iitan masu kuva kun viikkoja 5.
Ja näitä vauva uutisia on sitte enempiki. Tinni parsoni kävi tasan viikkoa myöhemmin miehelässä Kuhmossa samalla komealla Igor herralla kuin edelliselläkin kerralla. Edellinen viisikko on niin mukava luonteisia terriereitä, että päädyin sitten uusimaan yhdistelmän. Viime perjantaina käytiin sitte ultrassa vahvistamassa, että palleroitahan sitä Tinninki masussa näkyy. Ei ehkäpä niin tungosta ollu ku Iitan masussa, mutta useita palloja sielläkin. Joteska täällä Mehiäissuolla on sitte vilinää itsenäisyyspäivän tienoilla.. Saattaapi olla että laitetaan isompia lapsia evakkoon, jotta kammarit riittää ((; Meillä ku penskat kasvaa täällä hulinan seassa niinku aiemminki ja sitte ku pääsevät kunnolla liikkeelle, aletaan tutustumaan myös tallin elukoihin.
Että sanoisinko näin, että joulu ja uuden vuoden ohjelma on tässä talossa melko hyvin selvillä!!
Mutta tätä iloa ennen ehti olla jo kovasti myös surua.. Lissu mummeli, elämäni koira, jonka kanssa olen saavuttanu enemmän kuin ikinä kenenkään koiran kanssa... koira joka opetti minulle paljon, antoi minulle mahtavia kasvatteja, hienoja koiria pohjaksi kasvatus työlleni, koiruus joka ei oikeastaan ketään ole jättäny kylmäksi...päästettiin koirien taivaaseen 26.10.2012. Ikää ehti mummelille kertyä 12v. Lissun kunto alkoi pikku hiljaa huonontua nyt alku syksystä, oireita kylläkin alkoi esiintyä jo keväällä. Ensin aloin ihmetellä kun se yskähtelee jännästi lenkillä, pikkuhiljaa se paheni niin että aina paikkaa vaihtaessa yskähteli ja viimeisillä viikoilla ja nukkuessakin. Lisäksi sen turkki ei enää lähtenyt kevään karvanlähdön myötä kasvuun, oli jotenki huono ja se joi paljon vettä. Pikkuhiljaa myös lihakset hävisi ja kuivui jotenkin koko koira. Käytin sitä kuukausi sitten eläinlääkärin tutkimuksissa, kun alkoi huonontua. Otettiin virtsa ja veri kokeet sekä röntgen kuvat. Ja kun itse hieman epäilin että olisko vuosi sitten kesällä sattunut käärmeen purema voinut jotain tehdä, niin tämä vahvistui pissa että veri näytteessä. Munuaiset olivat huonossa kunnossa ja huononivat kovaa vauhtia. Keuhkoissa näkyi varjostumaa, epäiltiin kasvainta, tästä se yskiminen, selässä oli spondyloosin alkuja ja iän tuomaa nivelrikkoa nivelissä. Näitä se ei kuitenkaan oireillut vasta kuin ihan viimeisillä viikoilla. Ja vaikka päätös oli raskas, niin rakas ystävä on päästettävä pois ennen kuin elämä on pelkkää tuskaa. Ja suru on edelleen suunnaton, ei siitä pysty vieläkään enempää sanomaan. Mutta nyt on mummelin hyvä olla...
Suuret kiitokset Gerrylle ja Toddille Dancing Skies kenneliin vielä kerran tuosta elämäni koirasta ja luottamuksesta ensimmäisten pentujen osalta. Lissun lapset jatkakoon äiteensä viitoittamalla tiellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti